(Julkaistu ensimmäisen kerran 29.3.2022)
On vuosi 2052. Katsot vaatekaappiasi ja olet tyytyväinen, että kaappisi tuli huomanneeksi tämänpäiväisen tärkeä asiakastapaamisen. Se tilasi sinulle ajoissa keväisen jakun vuokravaateyritykseltä tuota tilaisuutta varten, sellaisen juuri sopivan kokoisen ja värisen! Puet päällesi housut, paidan ja jakun, jonka jälkeen oletkin valmis tapaamisen.
Napsautat hologrammiyhteyden päälle ja tervehdit hologrammina asiakastasi suomeksi. Asiakkaasi äidinkieli on espanja ja siksi hän kuuleekin tervehdyksesi omalla äidinkielellään, mutta sinun äänelläsi. Tiimiläisesi liittyvät myös tilaisuuteen ja huomaat, että heidän vaatekaappinsa on osannut valita teille varsin yhtenäisen ja yrityksen ilmeeseen ja visioon sekä kunkin henkilökohtaiseen persoonaan sopivan vaatetuksen. Olet tyytyväinen, sillä et itse aina noteeraa ihmisten pukeutumista ja toisaalta ymmärrät visuaalisen puolen olevan toisille todella tärkeä asia.
Moni asia lienee erilainen 30 vuoden päästä. Toisaalta saattaa olla, että ihan kaikki visiot eivät vielä kolmessakymmenessä vuodessa toteudu. Minä kirjoitin ylioppilaaksi 30 vuotta sitten.
Suunnittelin lähteväni opiskelemaan fysiikkaa, jotta voisin rakentaa toimivan fuusioreaktorin, joka ratkaisisi maailman energiantuotannon. En lähtenyt, eikä maailman energiantuotantoa ratkaisutta fuusioreaktoria ole vieläkään olemassa. Ehkä se johtuu siitä, etten lähtenyt opiskelemaan sitä fysiikkaa 😊
Kysymyksiä tulevaisuuden työelämästä
Mitä luulet, perustuuko vuonna 2052 työstä maksettu korvaus/palkka pääsääntöisesti aikaan?
Entä missä työskentelypaikka sijaitsee? Eriytyvätkö paikkariippuvaiset vs. paikka riippumattomat työt toisistaan?
Onko työn ja vapaa-ajan sulautuminen voimakkaampaa kuin nyt?
Kenen ehdoilla eletään? Sen, joka tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotta työnteko sujuu. Vai sen, joka saa parhaiten aikaiseksi työskentelemällä rauhallisessa ympäristössä? Miten nämä molemmat ihmiset saavat onnellisen työelämän?
Oletko työnantajana selvittänyt ihmistesi motivaation, osaamisen, vahvuudet ja tarpeet, jotta voisit tukea näitä tekijöitä ja saisit parhaan mahdollisen panoksen käyttöösi ihmisiltäsi?
Oletko työnantajana selvittänyt ihmistesi motivaation, osaamisen, vahvuudet ja tarpeet, jotta voisit tukea näitä tekijöitä ja saisit parhaan mahdollisen panoksen käyttöösi ihmisiltäsi?
Miten varmistat riittävän monimuotoisuuden, diversiteetin, jotta maailmaa ei luotaisi vain tietynlaisille, oman kuplan sisäisille ihmisille? Vai oletko sitä mieltä, ettei sinun tarvitse välittää sellaisesta?
Mikä on oman alasi tulevaisuus ja miten voisit lähteä kehittämään sitä jo nyt kohti vuotta 2052? Ota tässä tapauksessa positiivinen näkökulma tulevaisuuteen! Tulevaisuuden työelämän rakentamiseen pääset käsiksi esimerkiksi Sitran ”Tulevaisuuden tekijän työkalupakin” -menetelmillä.
Paluu menneisyyteen
Siirrytään ajassa reippaasti taaksepäin eli 70 vuotta. On vuosi 1952. Olet työnantajana pienessä metallialan yrityksessä. Sinulla olisi kuitenkin samat tiedot saatavillasi kuin sinulla on nyt, vuonna 2022. Meteli työpajassa on melkoinen. Olet hommannut muutamat kuulosuojaimet, mutta ei niitä kukaan oikeastaan käytä. Pajassa on kielletty tupakointi, koska tulipalon riski on melkoinen. Silti sätkän käry leijuu pajassa. Kuukausi sitten yhdeltä työntekijältäsi leikkaantui kaksi sormea sirkkelissä.
Miltä sinusta tuntuu, kun työsuojelun ja työterveyden käytänteet ovat sellaiset kuin ne ovat? Hyväksytkö ne, vaikka tiedät, että toisinkin voisi tehdä? Annatko kaiken olla vai yritätkö ohjata ja parantaa tilannetta?
Uskallatko työnantajana esimerkiksi todeta, että täällä ei tupakoida? Tupakoinnin kieltäminen sisätiloissa nosti myrskyä jopa 1990-luvun alkupuolella, kun esimerkiksi johtajana ollut läheiseni kielsi tupakoinnin yleisissä tiloissa.
Palkka maksetaan jokaiselle suoraan kouraan kuitin kera. Naisille maksat hieman vähemmän, kun eiväthän he pysty tekemään samaa kuin miehet. Onko tämä sinusta asianmukaista, vaikka joukossa on esimerkiksi Riski-Tildaksi kutsuttu nainen, joka nostaa yhdellä kädellä ylös säkin, jonka nostamiseen työpaikalla oleva Tildaa pienempi mies tarvitsee kaksi kättä ja toisinaan apuakin. Silti tuo mies saa enemmän palkkaa kuin Riski-Tilda.
Töitä tehdään 8 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Lauantaisin, kuudentena viikon työpäivänä työpäivä on vain 7 tunnin mittainen. Mitä ajattelet tästä? Työväessäsi on isiä ja jokunen äiti. Mikä tekee työntekijäsi onnellisiksi?
Mitä voisit oppia vuodesta 1952? Onko tuolloin ollut työelämässä mitään, mitä toivoisit olevan edelleen työelämässä tai onko sieltä edelleen jäänteitä? Paljon on muuttunut, mutta työaika korvauksen perusteena on edelleen lähtökohtana suurimmassa osassa yrityksistä. Tätä ohjaa tietenkin työaikalaki, jonka ensimmäinen versio on säädetty työntekijän suojelemiseksi esimerkiksi Suomessa vuonna 1917. Nykyaikaan, saati vuoteen 2052 verrattuna voi tietenkin miettiä, vastaako työaikalaki enää työelämää ja edes palkansaajien toiveita ja tarpeita?
Mitä opin ja OTA HR HALTUUN -vinkit
Ajatusleikkinä sekä tulevaisuuden että menneisyyden työelämän peilaaminen nykyhetkeen on varsin mielenkiintoista. Suuntaus on yleensä tulevaisuuteen, mutta menneisyys tuppaa unohtumaan. Menneisyyttä tarkastelemalla voi myös oppia ja ymmärtää, miksi jokin asia on niin kuin on.
Esimerkiksi työaikalaki on määritelty todellakin työntekijöiden suojelemiseksi, koska huomattiin, että 14–16 tunnin työpäivät eivät nyt vain ole ihmiselle hyväksi. Saattaisi olla, että työpäivät olisivat lyhentyneet jossain vaiheessa ilman lakiakin, kun työelämä olisi muuttunut kohti nykyaikaa. Ehkä olisi myös todettu tutkimusten kautta, että ylipitkät työpäivät vaikuttava negatiivisesti työtehoon, aikaan saamiseen ja ihmisen hyvinvointiin. Tällöin työolot ja työntekeminen perustuisi työntutkimukseen ja erilaisia yksilöllisiä motiiveja, tarpeita, vahvuuksia ja osaamisia otettaisiin huomioon nykyistä herkemmin.
Lait ja säädökset ovat tärkeitä ja ne ovat varmasti vieneet työhyvinvointia eteenpäin. Olisi kuitenkin ehkä hyvä miettiä, voisiko työelämän lakeja ja säädöksiä tarkastella uudella tavalla ja jopa ”räjäyttää” atomeiksi. Voisiko työelämän kehittyminen lähteä näin raketin lailla nousuun? Tämä edellyttäisi työnantajilta herkkyyttä työelämälle, halua kehittyä ja kehittää. Kunnioitus puolin ja toisin (työnantaja ja työntekijä) olisi tälle lähtökohta.
Toiminnan kehittämistä Sitran tulevaisuusoletus -tehtävän avulla
Yrityksesi toiminnan kehittämisen aloittamiseen pääset käsiksi esimerkiksi Sitran tulevaisuusoletus-tehtävän kautta. Voit pohtia joko yksin tai mieluiten tietenkin koko työyhteisösi kanssa toiminnan kehittämistä muotoillen Sitran tulevaisuusoletus-tehtävää seuraavasti:
- Valitse jokin yksinkertaistus alasi tilanteesta. Esimerkiksi ”tämä työ on sellaista, ettei tätä voida tehdä lainkaan etätyönä, vaan tähän tarvitaan lähityönä tehtävää ihmiskontaktia”. Kirjoita tämä paperille.
- Lähde purkamaan tätä kuvausta eri tasoille ylhäältä alaspäin:
- Millaisia syy-seuraussuhteita olet/oletatte yrityksessäsi olevan? Esimerkiksi jos tätä työtä tehtäisiin etänä, ihminen ei saisi tarvitsemaansa palvelua.
- Mikä on maailmankuva, jossa nämä syy-seuraussuhteet ovat järkeviä? Esimerkiksi ihminen on ”sosiaalinen eläin” ja tarvitsee toisia ihmisiä ja haluaa henkilökohtaista palvelua.
- Mikä on taustalla oleva myytti tai metafora? Esimerkiksi meillä suositaan sosiaalisten ihmisten palkkaamista, koska tällainen ihminen on hyvä työntekijä, koska olemme tekemisissä ihmisten kanssa. Sosiaaliset ihmiset ovat hyvinä ihmistuntijoita.
- Seuraavaksi puretaan tätä kuvausta alhaalta ylöspäin:
- Mikä voisi olla vaihtoehtoinen myytti tai metafora? Esimerkiksi meillä jokaisella, jotka olemme halunneet alalle hakeutua, on omia vahvuuksiamme työlle. Sosiaalinen ihminen voi kuvitella tuntevansa toisen intuitiivisen tunteensa pohjalta, vaikkei näin oikeasti olisikaan. Hän saattaa tehdä oletuksia, jotka eivät ole totta.
- Miten myytti muuttaa maailmankuvaa? Esimerkiksi meille uskalletaan palkata töihin erilaisia ihmisiä, joka vahvistaa monimuotoisuutta.
- Millainen on uuden maailmankuvan mukainen systeemi? Yrityksemme palveluja tai tuotteita on tarjolla erilaisille ostajille. Palvelut ja tuotteet voivat olla myös etäpalveluita, joita uudella tavalla alasta ajattelevia ihmisiä uskalletaan palkata meille.
- Lopuksi kirjoita vielä uusi yksinkertaistus, joka voisi esimerkin mukaan olla vaikkapa ”Meidän palveluamme saavat erilaisia palvelutapoja arvostavat ihmiset joko lähipalveluna tai etänä.”
Pohdi/pohtikaa vielä, millaisia oletuksia alastasi työskentelyn aikana löytyi. Miten perusteltuja ne ovat? Mitkä asiat liittyivät johonkin maailmankuvaan? Entä miten myytin muuttaminen muutti tulevaisuuden näkymää?
Ja jos kuljet jo HR-polulla, voit sujauttaa HR-työkirjaasi oppeja blogista ainakin näistä kohdista:
9. Kasvatan työntekijäymmärrystäni mahdollistaakseni alani parhaimpia asiakaskokemuksia.
10. Kehitämme yhdessä työtä ja toimintaa!
11. Luomme yhdessä ilmapiirin ja yrityksen kulttuuria.
