”Ei täällä ole pakko olla töissä, täältä voi ihan hyvin lähteä, jos ei miellytä” totesin luottamusmiehelle kymmenisen vuotta sitten silloisessa työpaikassani. Luottamusmies totesi, etten voi sanoa tuollaista henkilöstöpäällikkönä. Hän oli siinä ihan oikeassa.
Tuolloin olin kuitenkin mielestäni ihan oikeassa. Eihän kenenkään ole pakko olla töissä, jos työ ei miellytä. En muista, mistä oli kyse ja miksi noin totesin, mutta muistan tuon vastaukseni ja luottamusmiehen kommentin. Todennäköisesti kyse oli jostakin etuudesta tai toimintatavasta. Luottamusmies ja työntekijä(t), joiden asiaa luottamusmies oli ollut ajamassa, pitivät minua tuolloin ihan varmasti idioottina. Tällainen tokaisu on se 1+ syy, jonka takia sinua pidetään idioottina. Onneksi tajusin itse yhdestä kerrasta, ettei tätä argumenttia kannata enää käyttää.
Saatat ajatella, että näin se vain on, työnantaja on aina idiootti. Joskus saat tietenkin tämän viitan ansiotta yllesi, mutta ehkä kannattaisi katsoa peiliin?
Tässä sinulle vielä esimerkkejä, milloin voit olla varma, että työntekijäsi, se oma ihmisesi, mutisee itsekseen ”idiootti…”. Olepa siis hyvä!
1. Sellaista tää nyt on -IDIOOTTI
”Minua ahdistaa, kun en pysty tekemään työtä kunnolla. Menee välillä yöunet ja mietin, olisiko minun pitänyt sittenkin soittaa sille tai hoitaa se juttu jotenkin toisin”, työntekijäsi on saattanut sanoa sinulle. ”Voi että, sellaista se on, kun ei meillä ole vaan aikaa kaikkeen ja se on vaan pakko priorisoida”, saatat vastata ihan vilpittömin mielinkin. Erityisesti sote-alalla tämä voi kuulostaa tutulta, mutta sama tilanne on monilla muillakin aloilla. Jos vastaat yllä olevalla tavalla (minä olen muuten vastannut!), luuletko, että tuo jotenkin helpottaa työntekijääsi? Ei se helpota, lähinnä ärsyttää, ettei kuulla hätää. Ajatukseksi punkee ”Idiootti…”

Sinä yrittäjänä/työnantajana johdat ja määrität, mitä yrityksesi eettisyys on ja miten siihen suhtaudutaan. Sinulla on eettistä vastuullisuutta asiakastasi ja työntekijääsi kohtaan. Voivatko sinulla työskentelevät ihmiset, työntekijäsi, toimia arvojensa mukaisesti? Tiedätkö edes, millaisia heidän arvonsa ovat?
Erityisesti sote-alalla eettinen kuormitus ja se, ettei edes teoriassa pysty toteuttamaan omasta mielestään riittävän hyvää ja laadukasta työtä, on todella, todella iso ongelma. Sosiaali- ja terveydenhuolto eli sote-ala ei ole kuitenkaan ainoa ala, jossa eettistä kuormitusta esiintyy. Ammattiylpeys ja samalla eettisyyden tuntu omasta työstä voi huojua jokaisella alalla. Vai onko tämä sinusta turhapäiväistä humanismia?
2. Huonoja työntekijöitä -IDIOOTTI
”Nykyään rakennetaan niin huonosti, eikä laadusta pidetä kiinni. Työntekijätkin ovat niin avuttomia, välinpitämättömiä ja huonoja.” Ehkä sinäkin olet todennut näin, vaikket rakennusalalla olisikaan?
Mutta onko näin? Vai johtuuko tämä sittenkin siitä, ettet vaikkapa raksa-alan johtajana anna mahdollisuutta toimia riittävän laadukkaasti? On kiire, prosessit ja toimintatavat on organisoitu huonosti, et oikeasti edes halua ottaa vastuuta, johtaa? Entä miten kohtelet työntekijöitäsi? Oletko kertonut heille, mitä odotat työnteolta? Ovatko he saaneet asiallisen perehdytyksen ja koulutuksen tai jos he ovat aloittelijoita, onko heille määritelty kokeneempi mentori? Vai ovatko nämä sinun mielestäsi ”noobien” (=aloittelija) hommaa ja ”en minä jaksa olla aina perehdyttämässä, kun hommat pitää hoitaa”. Samat seikat pätevät muuten myös muille aloille kuin raksoille!
Jos työntekijän kohdalla tuntuu, ettei hän osaa asiaansa, tarkista ensin, että olet itse perehdyttänyt työntekijän ajantasalle ja varmistanut, että hän tietää, mitä hänen kuuluu tehdä.
Jos työntekijän kohdalla tuntuu, ettei hän osaa asiaansa, tarkista ensin, että olet itse perehdyttänyt työntekijän ajantasalle ja varmistanut, että hän tietää, mitä hänen kuuluu tehdä.
3. Suutari pysyköön lestissään -IDIOOTTI
Eettisyys joutuu koetukselle myös silloin, kun työ ei vastaa omia kykyjä, osaamista, vahvuuksia, motivaatiota tai intohimoja. Entä jos työntekijäsi ajattelee, että hänestä olisikin enempään? Onko työ hänelle merkityksellistä ja mielekästä?
Työntekijäsi voi olla todellinen moniosaaja, mutta sinä et ole vaivautunut ottamaan edes selvää hänen osaamisestaan, koska ”sinähän olet palkannut hänet tiettyyn tehtävään”. Siinä vaiheessa, kun tarvitset uutta osaamista, lähdet hakemaan uutta työntekijää, konsulttia tai vuokratyövoimaa.
Työntekijäsi yrittää sanoa, että hän on kyseisen alan ammattilainen tai juuri kouluttautunut ihan omaehtoisesti kyseiseen tehtävään, mutta kun sinä olet palkannut hänet eri hommaan. Työntekijäsi luovuttaa ja ajatukseksi punkee ”idiootti”.
4. Mikä muu elämä -IDIOOTTI
Ns. toimisto-oloissa työskentely ei ole yhtään ylevämpää tai helpompaa kuin rakennuksella tai sote-alalla tiiviissä asiakastyössä ja lisä-/ylitöissä. Toimistotyössä asiantuntijana asiaa pukkaa toisensa jälkeen tehtäväksi ja lopulta on normaalia, että palavereita järjestetään ilta-aikaan vaikkapa kello 18–19 välillä, ”koska tää asia on niin tärkeä”, eikä palaveriaikaa saada muutoin sovittua ja ”sulla näytti peruuntuvan siinä joku”. Lisä- ja ylitöitä ei yleensä asiantuntijatyössä makseta.
Riittämättömyys, ajanpuute, vähäiset resurssit ja esimerkiksi tietynlainen päämäärättömyys ja selkeä tavoitteiden puute aiheuttavat avuttomuutta ja tunnetta, ettei työtä voi tehdä kunnolla ja asiakaskin jää heitteille.
Mitä luulet sen oman ihmisesi, työntekijäsi, ajattelevan, kun pyydät häntä jatkuvasti ”vähän joustamaan”. Luuletko, ettei hänellä ole muuta elämää, esimerkiksi perhettä, harrastuksia tai ylipäänsä tarvetta palautua?

5. Ei tänne olla tultu viihtymään, vaan tekemään töitä -IDIOOTTI
Mitä sinä työnantajana ja esihenkilönä voit tehdä, jotta edustamasi alan työnteko tuntuisi sellaiselta, että siinä viihdyttäisiin? Nyt saatat miettiä, että ei tänne olla tultu viihtymään, vaan tekemään töitä. Tässä vaiheessa minullekin tulee mieleen sana ”idiootti”.
Tulet häviämään patriarkaalisen tai matriarkaalisen taistelusi siitä, että ”tänne on tultu vain tekemään töitä”. Työnteon on oltava sellaista, että siinä viihdytään, se on mielekästä ja merkityksellistä.
Olet väärässä. Tulet häviämään patriarkaalisen tai matriarkaalisen taistelusi siitä, että ”tänne on tultu vain tekemään töitä”. Työnteon on oltava sellaista, että siinä viihdytään, se on mielekästä ja merkityksellistä. Työnteko yksinomaan ”rahan takii” saattaa olla vielä todellisuutta, mutta se ei yksin riitä.
Palkka on kuitenkin tekijä, jota et voi sivuuttaa. Jos haluat parhaat tekijät, siitä on myös maksettava. Monella alalla tilanne alkaa olla se, että jos ylipäänsä haluat työntekijöitä, siitä on maksettava asiallinen korvaus.
6. Jäädään tuleen makaamaan -IDIOOTTI
Viime aikoina olen kuullut, ettei ehditä kehittää, koska työtä on niin paljon. Toisin sanoen, ei ole resursseja, ei ole työntekijöitä. Ja nyt en puhu edes sote-alasta, vaan esimerkiksi myyntityöstä.
Luin taannoin kommentin: ”Mikä se oikein on, kun ei myyntityö enää kelpaa ja ennen olen tämmöisellä hakuilmoituksella saanut monia hakemuksia. Maksan asiallista palkkaakin.” Työnantaja ei tosin ollut maininnut palkkahaitaria ilmoituksessa, eikä hän sitä vastaajillekaan halunnut kertoa. Silti hän oli sitä mieltä, että palkka on myös se ”the juttu”, jonka takia heille hyvän pöhinän lisäksi kannattaisi tulla. Mistä työntekijä voi tietää, että palkka on hyvä, jos sitä ei mainita? Ilmoituksessa ei myöskään lukenut, onko työ vakituinen, määräaikainen, kokoaikainen vai osa-aikainen.
Nyt sanot tietenkin, että kun olisi edes niitä työntekijöitä, kun ei niitä vain ole. Tätä minäkin välillä hoen. Siihen kuitenkin voisin todeta, että herää MAARIT ja herää yrittäjä/työnantaja/esihenkilö!
Osaajapula tulee olemaan entistä enemmän todellisuutta, jos me kaikki emme tee jotain työnantajuudellemme, yrityksellemme/organisaatiollemme ja työnteon tavoille ja työn mielekkyydelle ja merkityksellisyydelle.
Olemme taas idiootteja. Osaajapula tulee olemaan entistä enemmän todellisuutta, jos me kaikki emme tee jotain työnantajuudellemme, yrityksellemme/organisaatiollemme ja työnteon tavoille ja työn mielekkyydelle ja merkityksellisyydelle.
Mitä luulet, jos juostaisiin vain kovemmin, niin alkaisiko niitä työntekijöitä tulla? Ei tule! Jotain muuta pitää tapahtua ja se edellyttää kehittämistä ja muuttumista.
Kahdeksatta (ja useampiakin varmasti on, voit keksiä niitä itse) idiotismia eli sitä +1 syytä en edes viitsi avata enempää. Se on se ”meillä on aina tehty näin”-idiootti…
Mitä opin ja OTA HR HALTUUN -vinkit
Ensiksi, elleivät työntekijäsi ole tekoälyn tuotteita eli esimerkiksi robotteja, kyse on humanismista. Humanismi on ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Humanistisen näkökulman myötä tavoitat esimerkiksi ihmisen toiminnan taustalla olevan osaamisen, motivaation, tarpeet ja vahvuudet. Ja kun ymmärrät nämä, pystyt muotoilemaan (yhdessä ihmistesi kanssa!) työstä sellaista, että tulos/tuotos/palvelut ovat alasi parasta mahdollista asiakaspalvelua.
Vain kovempaa juoksemalla et enää ratkaise ongelmia. Työelämä muuttuu ja tulee muuttumaan entistä enemmän. Se edellyttää kehittymistä, kehittämistä ja osaajien ”kasvattamista” nyt. Akuuttia apua et ehkä saa, mutta jos et tee näitä toimia nyt, niin olet tulevaisuudessa vielä suuremmassa suossa. Työntekijöitä ei nimittäin tule lisää sillä, että työ tehdään siten kuin nyt on tehty, jos pula on ollut akuutti jo pitkään. Erityisesti yrityksesi tai organisaatiosi ylimpänä päättäjänä sinun on mahdollisuus tehdä näitä päätöksiä.
Toiseksi, sinun tulee pystyä osoittamaan, että olet yrittäjänä/työnantajana työntekijöidesi arvoinen. Huolehdit, että käytänteet ja oma asenteesi työntekijöitäsi kohtaan ovat priimaa. Vaikutat tällä sekä omaan työnantajabrändiisi, mutta erityisesti myös alasi ”brändäävyyteen”. Jos haluat, että sinulla on tulevaisuudessa tarvitsemasi osaaminen, kannattaa olla kiinnostunut myös koko toimialasi ”vetävyydestä”.

Kolmanneksi, sinun tulee pitää huolta työntekijöidesi palautumisesta. Ei ole ok, että ihmisesi uupuvat. Ei ole ok, että työpäivät venyvät ylipitkiksi. Ei ole ok, että taukoja ei ehdi pitää työntekemisen lomassa. Jos näin on, niin älä ihmettele, jos päällesi sataa lopulta p-kaa. Sitähän tilasit, idiootti.
Onneksi uskon siihen, että ihminen kehittyy. Siksi luotan, että tulevaisuudessa meitä idiootteja yrittäjiä/työnantajia/johtajia/esihenkilöitä on entistä vähemmän. Tukemalla ja auttamalla toinen toistamme työelämästäkin tulee parempaa ja merkityksellisempää!

Ja jos kuljet jo HR-polulla, voit sujauttaa HR-työkirjaasi oppeja blogista ainakin näistä kohdista:
1. Tiedän, mitä olen tekemässä henkilöstöjohtamisessani
7. Pidän huolta työntekijäni hyvinvoinnista.
10. Kehitämme yhdessä työtä ja toimintaa
11. Luomme yhdessä ilmapiirin ja yrityksen kulttuuria