”Mitä sinä yrität selittää? Kilpailuetuna on tuote ja siihen liittyvä palvelu. Näitä sitten pusketaan ja pyritään erottautumaan toisista siten, että se meidän asiakkaamme ymmärtää saavansa parasta mahdollista itselleen, jotta meille kilahtaa roposet kassaan”, Markus luennoi minulle vastavuoroisesti.
”Tietenkin teillä on paras tuote ja asiakaspalvelu! Eihän siitä ole epäilystäkään”, vastaan ja jatkan: ”Mutta kerrotko vielä, että miten se teidän tuotteenne ja palvelu on parasta?”
Markus on rauhoittunut ja jatkaa: ”Meidän vahausrasvamme on ensinnäkin ekologinen tuote eli se on ympäristöystävällinen. Lisäksi se on tietenkin toimiva eli kyllä kiiltää ja suojaa pintoja! Tuotteen mukana ostaja saa myös parhaat vinkit ja käyttöohjeet sekä kirjallisesti että linkin käyttövideoon. Meillä on myös henkilökohtaista käyttöopastusta, jos käy meidän kivijalkamyymälässä.”
”Kuulostaa pätevältä tuotteelta!” totean.
”Niin ja onhan meillä toki muitakin tuotteita myynnissä, mutta tämä on nyt sellainen, jota haluamme tuoda enemmän markkinoille”, Markus kertoo.
”Okei, miten se on sujunut?” kysyn.
Markus on hetken hiljaa ja sanoo sitten: ”Olisin ehkä odottanut suurempaa myyntiä, koska tuote on oikeasti hyvä ja olemme panostaneet varsin paljon markkinointiin. Olin ajatellut myös, että jonkinlaisen vielä myyvämmän palvelun olisi voinut kehitellä ympärille, mutta se ei ole oikein iskenyt tulta.”
Yksin suunnittelusta…
”Kenen kanssa teet tuota palvelukonseptin pohtimista?” kysyn.
”Yksin minä sitä nyt lähinnä olen pohtinut. Jo toki Eija ja Roni ovat olleet ideoimassa. Eija on meidän talouspäällikkö ja Roni vastaa myynnistä siis. Oli meillä yksi markkinointitoimistokin alussa”, Markus sanoo.
”Kyselin sinulta aiemmin, miten paljon teillä on työntekijöitä ja miten heitä on osallistettu tämän teidän uuden tuotteen ja erityisesti sen palvelun ideointiin ja markkinointiin. Toistaisin nyt tämän kysymyksen”, sanon Markukselle.
Tällä kertaa Markus vastaa: ”Meillä on noin 22 työntekijää. Ajatuksia laajenemisesta on ja erityisesti kiinnostaisi jonkinlainen palvelukonseptointi ja mieluiten jopa online-pohjaisesti. Tämä on vain pahasti hakusessa. Tuon käyttövideon teimme yhdessä sen markkinointifirman kanssa, kun yksi meidän myyjistä sitä ehdotti. Se oli hyvä idea!”
”Oletko nyt valmis kuuntelemaan, mitä yritin sinulta udella aiemmin?” kysyn.
”Ole hyvä, kerro!” Markus naurahtaa minulle.
…yhteiseen suunnitteluun ja tekemiseen!
”Tämä on nyt ideana ja heittona. Voit jäädä pohtimaan sitä. Autan mielellään jatkossa, jos nämä ajatukset yhtään resonoivat”, aloitan.
”Kerroit, että joku myyjistäsi oli ehdottanut käyttövideon tekemistä. Sanoit myös, että olet pohtinut Eijan ja Ronin kanssa palvelukonseptointia, mutta siitä ei ole oikein tullut mitään, eikä markkinointitoimiston käyttökään ole ollut ihan optimaalista? Totesit myös, että online-pohjaiset palvelut, mitä sitten niiden ajattelet olevankaan, ovat hukassa. Kilpailuedustakin puhuit jo aiemmin”, toistan Markuksen sanomaa.
Entä jos tekisit kokeiluja ja antaisit koko omalle porukallesi mahdollisuuden kehittää tätä tuotetta ja erityisesti siihen liittyvää palvelua?
Sitten jatkan: ”Entä jos tekisit kokeiluja ja antaisit koko omalle porukallesi mahdollisuuden kehittää tätä tuotetta ja erityisesti siihen liittyvää palvelua? Voit kertoa heille raamit tai tavoitteet ja mitä tavoittelette asiakkaiden parhaaksi. Tietenkin voit jättää heille ihan vapaat kädet. Ja entä jos palkitsisit vaikka koko porukan hyvistä uudistuksista ja innovaatioista? Annat tähän myös mahdollisuuden eli aikaa. Ette tarvitse välttämättä mitään erityisiä kehittämispäiviä, vaan arjen pieniä ideointihetkiä. Niistä jää muhimaan ajatuksia, joita voisi kirjoittaa ylös sovittuun paikkaan. Seuraavalla viikolla palaatte näihin ja jatkokehitätte. Kehittämispäiväkin voi olla toisinaan hyvä, sillä silloin aikaa on todennäköisesti järjestetty pidempiaikaiselle ja syvemmälle työskentelylle, jota sitäkin tarvitaan.”
Jatkan edelleen: ”Ja sitten vain kokeilemaan. Kokeiluaika parista viikosta kuukauteen, tsekkaus, että miten menee, kannattaako ottaa laajemmin käyttöön, jatkojalostaa vai onko parempi ottaa pakkia. Sinullahan on myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia töissä, anna heidän osallistua!”
Henkilöstösi on kilpailuetu -nyt ja tulevaisuudessa
”Minun ei tarvitsisi yksin miettiä tuota kaikkea…”, Markus pohtii.
”Ei tarvitsisi. Ja arvaa mitä, sinun oma porukkasi on sellainen kilpailuetu, jota ei ole muilla. Kukaan muu ei tuota samalla tavoin arvoa ja ideoita kuin juuri sinun porukkasi. Samalla kasvatat sitoutumista, kun omat ihmisesi saavat todella osallistua!” sanon.
”Enpä ole aiemmin ajatellut tuota noin pitkälle”, Markus sanoo ja jatkaa: ”Mutta tuossahan on järkeä! Useammat aivot tuottavat vielä useampia ideoita ja ajatuksia. Ja vaikka kuvittelen tuntevani porukat, niin tunnenko oikeasti heidän kaikki vahvuutensa.”
Niinpä…
Mitä opin ja OTA HR HALTUUN -vinkit
Minulta on kysytty usein, miten HR on mielestäni liiketoiminnan apuna ja kilpailuetuna tai vaihtoehtoisesti, kenen ajattelen olevan HR-ammattilaisen asiakas, jos ammattilainen toimii ns. in-house-roolissa eli organisaation/yrityksen sisällä. Tällaisissa tilanteissa olen kuvitellut, että kysyjälle tai kysyjille tämä on täysin selvää ja olen ikään kuin testattavana. Tämähän on ihan ymmärrettävää esimerkiksi työhaastattelussa.
Olen joskus esittänyt vastakysymyksenä, mitä he itse ajattelevat HR:n olevan ja kuka on heidän mielestään asiakas.
Vastakysymykseeni saan aika usein ympäripyöreitä selityksiä tai toisinaan on rehellisesti sanottukin, että HR:n rooli on ollut tuki (se työsopimusten tekijä tai koulutuksen järjestäjä?), jota ei oikein osata hyödyntää.
Monissa yrityksissä ja organisaatioissa ei tiedetä, miten HR voisi olla osa liiketoimintaa ja tarjota kilpailuetua. Näissä yrityksessä/organisaatiossa ei ehkä ole ikinä ollut ammattimaista HR-osaamista. Tai ehkä osassa on ollutkin, mutta HR:ää ei ole kuunneltu, eikä otettu/ymmärretty ottaa osaksi liiketoimintaa.
Tästä olen tehnyt päätelmän, että monissa yrityksissä ja organisaatioissa ei tiedetä, miten HR voisi olla osa liiketoimintaa ja tarjota kilpailuetua. Näissä yrityksessä/organisaatiossa ei ehkä ole ikinä ollut ammattimaista HR-osaamista. Tai ehkä osassa on ollutkin, mutta HR:ää ei ole kuunneltu, eikä otettu/ymmärretty ottaa osaksi liiketoimintaa. Esimerkin siitä, milloin HR ei ole ollut sitä, mitä se voisi olla, löydät blogipostauksesta: ”Vastuullinen työnantaja”
Olen jättänyt kerran työnhakuprosessin kesken, koska HR-johtajan tehtävästä ei tuntunut olevan mitään tajua, vaikka haastattelijana oli toimitusjohtaja. Sinänsä sääli, koska olisinhan voinut auttaa yritystä kilpailuedun luomisessa ja ylipäänsä nostaa yrityksen tasoa omalla roolillani?
Onko sinulla tahtoa?
Asia on kuitenkin niin, että jos tahtoa ja ymmärrystä -erityisesti sitä tahtoa- ei tunnu olevan, en viitsi hakata enää päätä seinään. Ei tarvitse osata, mutta tahtoa on oltava oikeasti, eikä vain epämääräisissä puheissa.
Jos vielä mietit, mitä HR:lla ja kilpailuedulla on tekemistä toistensa kanssa, niin lue Markun tarina uudestaan. Se on esimerkki HR-Bootcampin HR-polun askeleesta kymmenen. Kymmenes askel on ”Kehitämme yhdessä työtä ja toimintaa!” Ehkä teetkin tätä jo eli olet HR:n ja kilpailuedun lähteillä. Olet myös tehnyt tulevaisuutta ja tulevaisuuden työnantajuutta, sillä sitä tehdään, eikä odoteta lapaset ojossa antautuen kohtalolle.
Yrityksesi oppiminen, osaaminen ja kehittäminen ovat tulevaisuudenkin kilpailuetusi. Tartu niihin!
Yhdessä työtä kehittäen mahdollistat oman ihmisesi, työntekijäsi, ammatillista toimijuutta ja kasvatat organisaatiosi oppimista ja osaamista. Luot oppivan organisaation, joka ei ole riippuvainen yhdestä tai kahdesta ihmisestä, vaan oppiminen ja osaaminen ovat yrityksesi geeneissä.
Yrityksesi oppiminen, osaaminen ja kehittäminen ovat tulevaisuudenkin kilpailuetusi. Tartu niihin!
Kuka on HR:n asiakas?
Niin ja se asiakas, jota minulta on kyselty. HR-ammattilainen ei välttämättä toimi suoraan loppuasiakkaan kanssa. HR-ammattilainen kuitenkin mahdollistaa, että loppuasiakas saa parasta mahdollista palvelua, koska häntä palveleva ammattilainen on tyytyväinen oma ihmisesi.
Jos sinulla ei ole omaa HR-ammattilaista, teet itse tätä työtä, henkilöstöjohtamista. Mietit tällöin kaikessa tekemisessäsi asiakasymmärryksesi lisäksi, miten voisit parantaa työntekijäymmärrystä ja -palvelupolkua siten, että yrityksesi olisi houkuttelevin työnantaja. Se, minne halutaan tulla töihin ja jossa tuotetaan osaavien ihmisten avulla parasta arvoa niin asiakkaille, työntekijöille, muille sidosryhmille kuin myös sinulle omistajana. Tämä ei tarkoita limuautomaatteja tai pelikoneita… -ellet nyt sitten ole kyseisessä bisneksessä ja tuotteiden testaus on oleellinen osa työntekijöidesi työtä!
Johtajana/päällikkönä/työnantajana tai HR-ammattilaisena henkilöstöjohtamisesi asiakas on siis sinun oma työntekijäsi, ihmisesi. Pidä hänestä huolta, jotta hän haluaa pitää huolta yrityksesi asiakkaista.
Ja jos kuljet jo HR-polulla, voit sujauttaa HR-työkirjaasi oppeja blogista ainakin näistä kohdista
1. Tiedän, mitä olen tekemässä henkilöstöjohtamisessani.
9. Kasvatan työntekijäymmärrystäni mahdollistaakseni parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen.
10. Kehitämme yhdessä työtä ja toimintaa!
